maanantai 9. kesäkuuta 2014

Kikin ensimmäinen näyttely

Aika pikkuisen pennun kanssa menee kuin siivillä ja yhtäkkiä huomaat, että eihän se enää niin pieni olekaan. Ensimmäistä näyttelyäkin piti alkaa miettimään ja mikäpä muukaan debyyttiin sopisi paremmin kuin perinteikäs Whippet-Harrastajien erikoisnäyttely. Kesän ehdottomasti parhaassa tapahtumassa näyttelytoimikunta tekee vuodesta toiseen upeaa työtä ja mahtavien puitteiden lisäksi paikalla on aina uskomaton määrä kauniita koiria ja mukavia ihmisiä. Tunnelmaa ei voita mikään! Tänä vuonna sääkin suosi ja aurinko paistoi sopivasti pilvien raosta lämpötilan jäädessä siedettävään n. 20°c. Pieniä narttupentuja oli tuomari Wim Wirsman kehään ilmoitettu 10 kappaletta. Neljä näistä oli Kikin pentue siskoja. 

Ennen kehää Kiki itselleen tyypilliseen tapaan riehui, pomppi ja kävi moikkaamassa kaikki mahdolliset koirat sekä ihmiset, jakaen auliisti kielipusuja jokaiselle jonka lähelle vain pääsi. Pikkuisen alkoi jo jännittää, että mitäköhän koko esiintymisestä tulee. Hieman yllättäen kehässä kuitenkin käyttäydyttiin suhteellisen mallikkaasti ja muutama kenguruloikkaa lukuun ottamatta, jopa liikkeet pystyttiin arvostelemaan. Tuloksena PEN2 ja KP!! Arvatenkin olin kovin onnellinen tuloksesta ja arvostelun luettuani suorastaan säteilin. 

"Almost 6 months. Well built and balanced puppy. Very typical head, good teeth. Lovely long neck. Well angulated in front and rear. Nicely filled up in front. Good top- and underline for age. Good bone and feet. Moves well from all sides. Well presented."

Kehän jälkeen kuvasimme koko paikalla olleen pentueen ja löytyihän sieltä edustuskelpoinen kuva myös rasavillistä neidistä. 

Kiki hieman alle 6 kuukautta vanhana

Kiitos vielä kaikille näyttelyä järjestämässä olleille, teitte hienoa työtä! Kiitokset myös Kikin kasvattajalle Jaanalle. Erityisen mukavaa oli nähdä koko pentue omistajineen. Otetaanhan ensi vuonna uusiksi?


keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Uusi perheenjäsen

Muistaako kukaan, kun joskus muinoin Koiramme lehden keskiaukeamalla oli eri rotujen kuvia? Vanhempien kauhuksi niitä kuvia sitten kiinnitettiin sinitarraklöntillä oman huoneen paperitapettiin. Toki kuvat joutuivat ensin tiukkaan syyniin ja ihan mitä tahansa rotua galleriaan ei kelpuutettu. Muistan seinääni koristaneen suomenajokoiran, borzoin ja whippetin kuvien. Whippetin sulava olemus ja linjakkuus viehätti jo tuolloin esteettistä silmääni. 

Viitisen vuotta sitten ajatus omasta puikkonokasta nosti ensimmäisen kerran päätään todenteolla. Silloin kuitenkin löwchen vei vielä voiton. Lilan läppävian myötä hautasin viimeisetkin haaveet kasvattaa leijonia ja rodun vaihtaminen oli enemmän kuin ajankohtaista. Whippet oli ehdoton ja ainoa vaihtoehto minulle. Alkoi pitkääkin pidempi rotuun tutustuminen, tutkiminen ja haaveilu. Vietin aikaa kasvattajien kotisivuilla, kiersin näyttelyissä ja "ahdistelin" harrastajia typerillä kysymyksilläni. Yhtenä iltana se sopiva yhdistelmä sitten vain pompsahti mieleen. Syytä en osaa vieläkään sen tarkemmin eritellä. Se oli vaan se "tunne".

Helmikuun 11. päivä haaveeni vihdoin toteutui, kun pieni ja pippurinen, mitään pelkäämätön puikkonokka tyttö muutti vihdoin taloon. 

Saanen esitellä Magtaf Jamaican Portrait, kotoisammin Kiki.

3 viikkoa

 
5 viikkoa

6 viikkoa

7 viikkoa

9 viikkoa